http://www.oskarikatajisto.fi/ fi http://www.oskarikatajisto.fi/?cat=11&id=37&lang=fi Hei kaikki, kollegani ja hyvä ystäväni näyttelijä Peter Franzenilta on tullut kirja, jossa hän kertoo tarinan alkoholistiperheestä. Tarinahan on tuttu monille meistä, mutta se rohkeus millä Peter laittaa itsensä likoon on ennenkokematonta suomen julkkisgenressä. Kenellekkään meistä kasvaminen ja eläminen alkoholismin piinaavassa ympäristössä ei ole sitä mitä toivoisi. Ikävä kyllä, monissa ympäristöissä se on välttämätön paha. Peter uskaliaasti ja rohkeasti kertoo juuri tästä. Ja mitä toteavammin voimin. Itse olen myös näitä lapsia. On vaikeaa ymmärtää sitä kipua ja pelkoa juuri silloin kun se tapahtuu, vaan vasta myöhemmin kuvat ja syyt alkavat selviytyä. Haluaisin ja toivoisin, että mahdollisimman monet lukevat tämän kirjan. Ei ainoastaan siksi, että Peter on sen kirjoittanut, vaan koska sitä helvettiä tapahtuu niin monissa perheissä jatkuvasti. Ei se ole syy, kärsimys, että taitelijoista tulee taiteilijoita. Että tuntisi olevansa kärsimyksiensä takia ihminen joka välittää näitä kärsimyksiä eteenpäin. Syy varmasti löytyy siitä, että haluaa olla avoin, taiteilijana. Tunteiden tulkkina. Keromassa tarinoita meistä kaikista, joita elämä koettelee. Toivon että Peterin kirja aukeaa myös sitä kautta, että mekin taitelijat olemme joskus olleet pieniä tyttöjä ja poikia, joita elämän tuulet ovat koetelleet. Kiitos kaunis Peter rohkeudesta. http://www.oskarikatajisto.fi/?cat=11&id=36&lang=fi Hola, no niin. Ollaan matkalla jälleen kerran kohti uutta ensi-iltaa. Näytelmän muoto ja sen sisältämä viesti on ollut meille suomalaisille näyttelijöille lievästi ilmaistuna vaikeaa. Mutta tämä viikko on ollut läpimurto. Nyt me ymmärrämme mitä venäläisohjaaja meiltä pyytää ja mitä meidän pitäsi viestittää katsojille. Ryhmä on täynnä osaavia näyttelijöitä ja en ole koskaan törmännyt urani aikana siihen epätietoisuuteen mikä vallitsee työryhmän sisällä. Mutta nyt asiat ovat loksahtaneet paikoilleen. Esityksestä nimeltä Miltä Parta Tuntuu, on tulossa hyvin maaginen kokemus. Pidän ohjaajamme Olgan tavasta nähdä pienessä suurta. Kaikki se mitä me emme ole ymmärtäneet tekstin sisällössä, Olga on on avannut sen meille ilmiömäisesti. Tässä näytelmässä kukaan ei ole pääroolissa ,vaan koko ryhmä ensamblena toimii kuin mehiläiskenno. On hienoa ja elähdyttävää nähdä miten kaikki antaa itsestään kaiken, tietäen samalla että kukaan ei ole tässä ja nyt tähtenä lavalla. Tulkaa ihmeessä ihmettelemään tätä taikatemppu jonka olemme saaneet tehtäväksemme. PS. Suomi-USA. Nyt tuli turpaan niin että tämä muistetaan ja kauan. Ei Olympialaisiin mennä häviämään 13 minuutissa kuutta maalia. Oli kuin olisi katsonut naistenlätkää. http://www.oskarikatajisto.fi/?cat=11&id=35&lang=fi Hei taas, myönnän etten ole hetkeen täällä nettivirrassa ollut. Saanut palautetta aiheesta ja ihan syystä. Syitä siihen että olen ollut laiska omien sivujen suhteen ei ole. Olen vaan tehnyt perkeleesti töitä stagella ja kirjoittanut muualle kuin tänne. Nimittäin hyvät ystävät, Nuijasota-leffan kässäri on valmis ja annettiin Suomen Elokuvasäätiön huomaan tammikuussa. Puristus oli kova. Jouduimme muuttamaan, omasta tahdostamme, koko elokuvan päähenkilön, eli näkijän, persoonaan totaalisesti. Uskon ja toivon että radikaali muutos oli onnistunut. Elokuvasta Nuijasota, joka siis käsikirjoituksena, tulette varmasti kuulemaan lisää tulevaisuudessa. Tällä hetkellä allekirjoittanut painaa täyttä päivää työtä. Uusi juttu tulossa Studio Pasilaan venäläisessä ohjauksessa sekä venäläisellä näytelmällä. Kyseessä on Miltä parta tuntuu??? Näytelmä on nykyavantgardistinen näkemys siitä kun nykyaika ja mennyt maailma kohtaavat takaperuisessa kylässä venäjällä. Mielenkiintoista mutta vaikeaa. Työryhmä tekee parhaansa pitkissä harjoituksissa ymmärtää sen mikä venäläisille on ominaista mutta ei meille suomalaisille. Ensi kesä menee myös tiukasti työn merkeissä. Teen kaksi kesäteatteriproduktiota. Mustion kesäteatteriin valmistuu farssi Kuumat linjat, jossa näyttelen kaveria joka yrittää selvittää parhaan ystävänsä kaksinnaimista. Hauskaa tiedossa!!! Toinen juttu on jo monille tutuksi tullut Pertsa ja Kilu, jossa näyttelen Kilua aikuisena sekä Kilun isää. Miehitys on loistava ja ohjaus, käsikorjoitus ja tuotanto Taavi Vartia. Syksyllä alkaa teeveestä Oskari tuijottelemaan teitä kotikatsomoihin. Kaksi isoa sarjaa. Ensimmäinen on työnimeltään Vastaparit, missä näyttelen neliraajahalvauspotilasta. Oli haastava ja raska työ. Jos joku haluaa enemmän tietoa tuosta kuvaussessiosta niin ole ystävällinen ja kysy, vastaan mielelläni. Oli hurja kokemus. Toinen juttu, hauskempi, on Hip Hop Hamlet. Näyttelen siinä poliisia joka on poliisi ja RIKOSPOLIISI. Kaikessa pyhyydesään. Eli kaikki jenkki---saksa---ruotsi khliseet on lyöty tähän hahmoon. Meni monta kertaa pokka kuvauksissa ja meni muiltakin. Tulossa siis hauskaa. Että tällaista. Mulla on kissanpentu nimeltä Romeo joka riivaa minua rakastaen. Ja ensi kesänä tulee sitten toinen kiisinpentu, koska Romeo ja tyttäreni näin vaatii...onks ketään ottaa niitä sit hoitoon kun lomalle haluaisin..??? Rakkaudella, Oskari http://www.oskarikatajisto.fi/?cat=11&id=34&lang=fi Heippis, juuri kun pääsin sanomasta että olen seurannut vierestä läheisteni sairastelua, niin eikös pentele vie tuo mysteerinen sikalenssu iske allekirjoittaneeseen. Maanantaista asti on olo ollut enemmän ja vähemmän horjuva. En kyllä suosittele tätä vitsausta kenellekään. Tuntuu vaan siltä että kukaan ei tältä välty. Niin moni kaveri on jo tämän sairastanut tai sairastaa juuri nyt. Onni onnettomuudessa on se että mulla ei ole nyt esityksiä. Muita vähemmän tärkeitä velvollisuuksia olen joutunut perumaan, mikä tietysti sekin harmittaa. Vaikka jalat kantaisikin on se aika vastuutonta mennä tonne ihmisten ilmoille tartuttavana tautipesänä. Joten hammasta purren on vaan pakko lukittujen ovien takana saada aikansa kulumaan. Tämä pitkästyminen on kyllä niin masentavaa. Kuinka nopeasti sairastava ihminen alkaakin tuntea itsensä hyödyttömäksi...vain muutama päivä ja olo on kuin yhteiskunnan hylkiöllä. Kuinkas sitten pitkäaikaissairaat? Täytyy vaatia aikamoista tsemppausta että jaksaa herätä aina uuteen aamuun ja uskoa siihen päivään kunnes taas pääsee osalliseksi yhteiskunnan rattaita. Nostan hattua heille ja woimia kaikille sohvanpohjalla köllöttäville. Onhan päivä vielä huomennakin ja se aurinko paistaa varmasti jonain päivänä siihen kuuluisaan risukasaan. http://www.oskarikatajisto.fi/?cat=11&id=33&lang=fi Hei, olen taas täällä. Toivotan kaikille kävijöilleni tervetuloa. Töitä paljon, mielenkiintoisia. Liikakin. Useat niistä jo kuvattu. TV-sarjoja. Minun mielenkiintoni on tällä hetkellä läheisteni sairaudessa. Olen viime kuukaudet koettanut elää läheisteni sairauksien kautta, niin kuin mitään ei olisi! Tehdään nämä asiat hyviksi ja lupaan että olen taas takaisin, ja kirjoitan teille taas kohta mahtavia blogeja. Niin ja hei, mitä lukijat haluavat???? Kertomuksia teatteriproketin tekemisestä vai kuvauksista? Olisi kiva tietää se mitä lukija haluaisi tietää näyttelijän työstä???                                                     Pusuin, Oskari